Pääministeri Petteri Orpon hallitus on saattanut nopeutetulle lausuntokierrokselle esityksen maapohjien kiinteistöveroprosenttien erottamiseksi useille rakennuksille sovellettavasta yleisestä kiinteistöveroprosentista (tiedote). Samalla maapohjille sovellettavan veroprosentin alaraja korotettaisiin nykyisestä 0,93 %:sta 1,3 %:iin jo vuoden 2024 verotukseen.
Varsinaisen tiedotteen lausuntokierroksesta Valtiovarainministeriö julkaisi 29.8.2023 ja lausuntokierrokselle aikaa on annettu maanantaihin 18.9.2023 asti. Tavanomaista lyhyempi lausuntoaika on perusteltu hallituksen ensimmäisellä toimintavuodella. Sinällään on ymmärrettävää, että hallitus haluaa heti kautensa alkuun nopeita toimia. Tämä herättää kuitenkin vakavan huolen vaikutusarvioinnin riittävyydestä. Osoittautuu, että kustannusnousu jakautuu hyvin epätasaisesti kuten tässä kirjoituksessa tuodaan ilmi.
"Noin 27 % esityksen arvioidusta kokonaiskustannuksesta osuu Helsingin asuinkiinteistöihin"
Tiedotteellaan Valtiovarainministeriö on arvioinut, että muutos nostaa kuntien kiinteistöverotuloja 108 miljoonalla eurolla. Kuntien tulo on luonnollisesti kiinteistönomistajien kulu. Kvero Oy:n arvio soveltaen 2023 ennakkotietoa yleisen kiinteistöveroprosentin alaisten maapohjien kiinteistöveroista osoittaa kuluksi 107,1 miljoonaa (lähde). Tässä luvussa ei ole sisällytetty Ahvenanmaata eli puuttuva noin miljoona löytynee sieltä. Kunnan tämän hetkisestä yleisestä kiinteistöveroprosentista riippuen korotus on suurimmillaan jopa 39,8 %.
Alle vasempaan taulukkoon on erotettu 10 kuntaa, joiden kiinteistönomistajiin vaikutus kohdistuu suurimmin. Kaksi suurinta eli Helsinki ja Espoo kattavat noin 65 % noususta. Vastaavasti oikeanpuoleinen taulukko havainnollistaa henkilölukuun suhteutetun vaikutuksen. Kärkipaikalle nousee Suomen kiipeilyparatiisi Kustavi, mutta edelleen myös Helsinki ja Espoo ovat top 10:ssä. Hajonta kärjen ja keskimääräisen välillä on suuri eikä suurimpien hyötyjäkuntien listan nimet eivät kuulosta pahimmilta kriisikunnilta.
Kuva 1) Vasen taulukko esitetyn kiinteistöveroprosentin nostamisen vaikutuksista kunnittain. Oikea taulukko näyttää vaikutuksen väkilukuun suhteutettuna. Kuvan saa isommaksi klikkaamalla.
Toinen kiinnostava seikka huomataan kun pureudutaan vaikutusten jakautumiseen eri kiinteistötyyppien välillä. Tähän on valittu otokseksi ainoastaan Helsingin maapohjat, joihin toki osuu lähes puolet kokonaiskustannusnoususta. Taustalla käytetyt maapohjien kiinteistöverotiedot korttelialueittain löytyvät täältä.
Helsingissä kustannus kohdistuu suurimmalta osin asuin-, liike- ja toimitiloille kattaen 89 % noususta ollen vaikutukseltaan yli 45 miljoonaa euroa. Tästä asuinkiinteistöjen osuus on vajaa 29 miljoonaa eli noin 27 % esityksen arvioidusta kokonaiskustannuksesta osuu Helsingin asuinkiinteistöihin! Huomion arvoista on, että tästä on siivottu pois rakentamattomat asuinkäyttöön kaavoitetut tontit, sillä niiden veroprosentti on jo entuudestaan yli 1,3 %. Myöskään Helsingin kaupungin omistamat asuintontit eivät näy tilastossa, sillä kunta ei maksa omalla alueellaan omistamista kiinteistöistä kiinteistöveroa. Korottamalla muiden kuin kuntien omalla alueellaan omistamien maapohjien kiinteistöverotusta lisätään kuntien omistamien vuokratonttien houkuttelevuutta.
Kuva 2) Taulukko kustannuksen kohdistumisesta Helsingissä eri kiinteistötyypeille.
Edellä esitetysti kustannus kohdistuu erityisesti Helsingin sekä Espoon asuin-, liike- ja toimitilakiinteistöihin. Kvero Oy kyseenalaistaa onko hallituksen tarkoituksenmukaista korottaa Helsingin ja Espoon asuinkustannuksia suosien kuntien omistamilla maapohjilla sijaitsevia asuinkiinteistöjä. Yhtä huolestuttavaa on myös vaikutus kotimaisiin ja kansainvälisiin kiinteistösijoittajiin sekä heidän käsitykseen sääntely-ympäristön ennakoitavuudesta. Muutos tiukentaisi erityisesti Helsingin ydinkeskustan arvokkaiden maapohjien kiinteistöveroja aikana, jolloin puhutaan keskustan tyhjenemisestä sekä korot ja muut kiinteistönomistajien kustannukset ovat nousseet nopeasti.
Ajatus maapohjien ja rakennusten kiinteistöveroprosenttien erottamisesta on kannatettava, mutta olisiko tämä luonnollisempaa päivittää pidemp tästä tulisi jättää pois samalla pakotettu maapohjien kiinteistöverojen nosto. Nykyisellä 0,93-2,00 % vaihteluvälilläkin kunnat voivat halutessaan kiristää verotusta. Lisäksi jos esityksen mukainen korotus tullaan hyväksymään esitetyllä lyhyellä varoitusajalla tulee ennakoitavuuden ylläpitämiseksi tähän tarjota siirtymäaikaa suhteessa suurimmille kärsijöille.
Jos esityksessä on mielestäsi kehitettävää voi siihen jättää Valtiovarainministeriölle lausunnon lausuntopalvelussa. Suosittelemme tämän tekemistä pikaisesti, sillä lausuntoaika päättyy jo 18.9.2023.
Linkkiä kirjoitukseen saa jakaa esim. LinkedIn:ssä ja tämä on jopa suotavaa, Kvero Oy:n havaintojen perusteella tietämys mahdollisesta muutoksesta ei ole levinnyt laajalle kirjoitushetkellä.
Aiheesta muualla:
Me Kvero Oy:llä autamme kiinteistönomistajia pysymään mukana kiinteistöverotasojen kehityksessä. Lue lisää yrityksestämme sekä palveluistamme TÄSTÄ ja lataa yritysesitteemme alta.
Ole yhteydessä suoraan allekirjoittaneeseen jos kaipaatte apua kiinteistöverojen kanssa tai kirjoitus herätti kysymyksiä: 044 077 1358 tai sähköpostilla antti@kiinteistovero.fi.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on saattanut nopeutetulle lausuntokierrokselle esityksen maapohjien kiinteistöveroprosenttien erottamiseksi useille rakennuksille sovellettavasta yleisestä kiinteistöveroprosentista (tiedote). Samalla maapohjille sovellettavan veroprosentin alaraja korotettaisiin nykyisestä 0,93 %:sta 1,3 %:iin jo vuoden 2024...
Toimivan kiinteistöverojärjestelmän yksi vaatimuksista on huomioida maan rakennuskanta. Pääsiäisen kunniaksi Kvero Oy:n tutkimusryhmä loi visualisoinin siitä millainen rakennuskanta Suomessa on.